vk 15, Tarina Mikael Agricolasta

#luovuus #agricola #tarina #lukuinto

OHJAAJA LUKEE:

Tällä viikolla on Mikael Agricolan päivä. Agricolaahan pidetään suomen kirjakielen isänä. Hän onkin kirjoittanut ensimmäisen suomenkielisen painetun teoksen, joka täyttää tänä vuonna tasan 480 vuotta. Suomen kieltä on kyllä puhuttu paljon aikaisemmin, mutta kukaan ei ollut varsinaisesti vielä keksinyt miltä se näytti kirjoitettuna. Agricolan käänsi Raamattua ja oli oppinut, että kirja on käännettävä sanasta sanaan, muuttamatta mitään. Koska suomen kielessä ei ollut kaikkia käytettyjä sanoja, joutui Agricola keksimään uusia sanoja ja käytettyjen sanojenkin kirjoitusasu piti päättää kirjain kirjaimelta.

Suomen kielestä on kehittynyt monipuolinen ja rikas. Tänään luenkin teille pienen kertomuksen Mikael Agricolasta, mutta kerronkin saman kertomuksen viisi kertaa. Ehkä huomaat tarinassa pieniä eroja, koska nyt on aika leikitellä suomen kielellä.

Ensimmäisenä kertomus, jossa jokainen lause on saman mittainen.

Maanviljelijä Olavin perheeseen syntyi poika. Lapselle annettiin nimeksi Mikael Olavinpoika. Myöhemmin Mikael lähetettiin Viipuriin kouluun. Siellä Mikael otti sukunimekseen Agricola. Se tarkoitti isän ammattia maanviljelijää. Siihen aikaan opiskeltiin ruotsin kielellä. Mikael osasi kuitenkin hyvin suomea. Opiskeltuaan hän päätti kirjoittaa kirjan. Se olisi ensimmäinen suomenkielinen teos.

Seuraavaksi sama, mutta käyttäen vain kysymyslauseita.

Tiedätkö mitä tapahtui vuonna 1510? Olisiko mahdollisesti syntynyt taas lapsi maanviljelijä perheeseen? Onko se poika? Eikö opiskelu siihen aikaan ollut kallista? Onkohan perheellä varaa maksaa koulunkäynti? Minkä ikäisenä Mikael aloitti kirjoittamaan ensimmäistä suomenkielistä kirjaa? Painettiinko teos Ruotsissa, vaikka latojat eivät osanneet sanaakaan suomea? Tuliko kirjan nimeksi ABC-kirja?

Seuraava tarina on ilman A-kirjainta, joka on muuten suomen kielen yleisin kirjain.

Maanviljelijä oli onnellinen. Oli syntynyt uusi ihminen heidän perheeseen. Onneksi isällä oli seteleitä, joten jälkipolvet pääsivät kouluun. Koulutiellään Miksu, ruotsiksi, Olofsson oppi kääntäjäksi. Hän päätti muotoilla tärkeän opuksen suomen kielelle. Teoksen sivumäärä oli kuusi yli kymmenen.

Seuraavaksi käytetään mahdollisimman paljon yhdyssanoja.

Kotikylän pääluku moninkertaistui, kun maanviljelijän savupirttiin saatiin vastasyntynyt. Koulutielle poika-kulta lähti eväspussi olkapäällään. Oppilaitos koulutti kirjankääntäjäksi. Esikoisteos oli suomenkielisen painokirjallisuuden merkkipaalu. Alkusysäys kotimaiselle kirjakielelle.

Viimeiseksi kielletään kaikki.

Ei ollut kaupunkilainen, eikä tyttö. Ei ollut lukutaidoton, eikä lintsannut koulusta. Ei pitänyt omaa sukunimeään, eikä uusi nimi ole jäänyt unholaan. Ei kieltäytynyt piispan paikasta, eikä jäänyt poikamieheksi. Ei saanut kuninkaalta rahoitusta, eikä siitä huolimatta lopettanut kääntämistä.

Siinä oli pieni tarina tällä ihastuttavalla kielellä, jolla voi leikkiä ja pitää hauskaa. Millaisilla tavoilla sinä voisit kirjoittaa seuraavan tarinasi?